Särkitunturi vallotettu!

Tänää miullol vapaapäivä ja sain nukkua rauhassa ilma kelloo puoleepäivää. :) Olin edellisen päivän päättän et lähen tänää lumikenkäilee ja ilmaha ol täyvelline siihe: aurinko paisto ja ol vaa ehk miinus 10. Ni ei siin, aamupala (lounas) mahaa, lumikengät jalkaa ja tunturille!

Jostaa syyst menin nii haipakkaa vauhtii et tosissaa miul ol kunno hiki ottal ja viel ilma pipooki alkumatkast. Toisaalta, ennoo liikkun noi paljoo sitte armeijan eli noin vuotee. :D Kyl meinas usko loppuu ja kuolema korjata ku mänin sinne tunturii päi. Kirosanat kyl lenteli ihan hyvin ilmoille, koska en tahtonu uskoo et se ol nii raskast, koska viimeeks ei tuntunu missää. Ol se hyvä, ettei ollu kanssamatkailijoita, koska hengitin ku 90-vuotias ja 200 kilone astmaatikko. Mut! Mänin sinne Särkitunturin huipulle asti ja ai piru mie olin itteeni tyytyväine ku olin siel. Good for me, taputin iha itteeni selkää täsä illemmal et olinpas reipas, vaik ylösnousu olki iha tuskaa. Eestakasii miul män 3h15min, mut toki pysähyin välil räpsiin kuvia. Ja olin niii kuollu ku pääsin työpaikan pihaa takasi. Matkaa ol se 10-12km.

Sit kerkesin käyvä vaihtaa kuivat vaatteet (ja superkivat uuet polvii asti ulottuvat villasukat!!1) päälle ja eiku syömää. Söin itteni aaeva täytee. Ei voinu lopettaa. :D Ja sen jälkee viel sauna ja avanto ni voin kertoo, et nyt oon nii valmist kauraa nukkuu vaik kello vast ysi illal. Hito hyvä päivä kaikkinee!

JAJAJA AINIIAINII! Siinä kesken ruokailun mänin ulos, koska siel ol revontulet! Miu elämän ekat ketunnuotiot!!1 IIIIH. Nii! Eli tää päivä oli oikeesti :)!

Kuvia otin toki paljo enempi mitä täs nyt on, mut teist nää kaikki näyttää kumminki samalta.

Täs etualalla siis kuusi josso nii paljo lunta pääl et näytti iha majalta! Käin tuol sisäl tottakai.

Tapaksia ja punaviiniä. Hito hyvää.

Ihmisten reaktioita

Eli täs ihmisten reaktioi keille sanoin, et aijon lähtee/oon pohosessa. Toki muutama reaktio tapahtu livenä ja näistä ei oo minkäälaista kuvaa. Min äiskä, normaalii tapaa, rupes vuodattaa onnen ja ikävän kyyneleitä uutisesta. Kehu maailman tappii minuu, kuinka hienoa ja mahtavaa jne tää on. : D No, meijän jääupseerin ilme ei ees värähtäny ku asian ilmotin viikkoa aikasemmin. Sano vaa, et toivottavast viihyn ja on varmast hyvä kokemus. Toisaalta, se on siltä kyllä jo paljon!

Yks kaveriporukka meni hiljaseks ku asian ilmotin. Montut levis, oikeesti, ja sit alko huuto "LAPPII?! oikeesti? just. hullu." ym. ja sit alko normaali läpänheitto kuinka on pitkä työmatka jne. Pojat on poikii.

Yheltä hyvältä kaverilta tuli kans hyvä reaktio ku asian päästin ilmoille. "Siis mitä? Lappii? Perkele. Siellähän on kylmä. Hieno juttu." Lopulta hääki rupes miettii et pitäskö hänenki lähtä etelästä karkuu. :')

Tiivistettynä: ihmiset on ollu yllättyneitä, kateellisia ja kehunu rohkeeks. As you can see.


                                                                                                              Muutama hämmenty:

 Muutamille oli vähä epäselvää, et mis mie nyt oikeesti oon:

 

  Pari masentu enemmä tai vähemmä (aaw):

Jotku tajus et muutos on hyvästä:

Pari oli syystä tai toisesta kateellisia:

Mut suurin osa oli kehuja:

                                                                   
                                                                   

                                               

                                                   
   Ja toki yleistä hehkutusta ja panikointia:

Ainii ja yks sano rukoilevansa miun puolesta ja toivotti onnea uutee elämää. Nih tuota. Kiitos? : D

En nää ite tätä kuitenka nii isona juttuna niiku kaikki noi immeiset. Mut kiitos kehuista enikeis!